Kylät ja Kylät
Birkirkara on ollut Maltan väkirikkain ja suurin paikkakunta keskiajalta lähtien, vaikka arkeologisten todisteiden perusteella aluetta on asuttu jo esihistoriallisina aikoina sekä puunilais-roomalaisina aikoina.
Jo 1300-luvun puoliväliin mennessä Birkirkara oli erittäin tiheään asuttu ja vuoteen 1436 mennessä se oli perustettu yhdeksi ensimmäisistä kahdestatoista keskiaikaisesta papinseudusta Maltalla laajoilla rajoillaan. Se koostuu nyt neljästä itsenäisestä papinseudusta, nimittäin Pyhä Helena, Pyhä Joosef, Vuorikruunun Neitsyt Maria ja Pyhä Maria, kun taas useat papinseudut aina kaukana Sliemasta ja Pyhästä Julianasta ovat eronneet Birkirkarasta siitä lähtien.
Sinun tulee vierailla upeassa Pyhälle Helenalle (Santa Lienalle) omistetussa kirkkomme basilikassa, joka on Birkirkaran suurinta uskonnollista juhlaa. Siellä on myös Maltan suurin kirkonkello. Neitsyt Marian taivaaseenottamisen vanha parafiakirkko on myös pidetty varsin ainutlaatuisena, kun taas muilla kirkoilla ja kappelilla on jokaisella oma tarinansa ja erityinen luonteensa.
Birkirkaralla on todellakin useita tarinoita kerrottavanaan. Birkirkaralla on ollut erilaisia rooleja Maltan historiassa, mutta tärkein niistä oli toisen maailmansodan aikana, jolloin se tunnettiin Maltan hätäpääkaupunkina. Suuri osa hallituksen hallinnollisista rakennuksista ja taideaarteista siirrettiin tänne sataman ja sen jatkuvien ilmahyökkäysten ulkopuolelle.
Birkirkara jatkaa tänä päivänä suurena kaupunkina, jossa on kaikenlaisia pienyrityksiä ja kaksi teollisuusaluetta. Suuri osa siitä on suhteellisen modernia mutta kyläkeskus St Helenin kirkon alueella, joka on luonteeltaan perinteisiä mutkittelevia kapeita katuja ja kujia. Monet soittokunnat ja muut klubit sijaitsevat joissakin suuremmissa kaupunkitaloissa, joten voit helposti kurkistaa sisään! Birkirkarasta löydät myös useita tuulimyllyjä, joista Ta' Ganu -tuulimyllyssä järjestetään säännöllisesti taidenäyttelyitä.
Toinen historiallinen ja kaunis paikka vierailla on Vanha Rautatieasema, joka sijaitsee julkisen puutarhan sisällä erottaen vanhan Birkirkaran alueen uudesta. Asema sijaitsi pendelöintilinjalla, joka kulki Rabatista Vallettaan, ja se suljettiin vuonna 1931. Grand Master Wignacourtin rakentamat vesijohtolaitteet 1600-luvulla kulkivat myös saman linjan mukaisesti, kuljettaen vettä korkeilta maastoilta uuteen pääkaupunkiin. Vesijohtolaitteiden jäännökset voi löytää Mriehel-alueelta.
Pääasiallinen haittapuoli Birkirkarassa on valtava sademäärä, joka kertyy rankkasateiden aikana aiheuttaen tulvia. Tämä johtuu siitä, että kaupunki on rakennettu laaksoon, joka johtaa Naxxarista mereen Msidan kautta.